Mielipidekirjoitukseni käsittelee Yle uutisten tekemää artikkelia, jossa kerrotaan Suomen varautumisesta kolmanteen koronarokotekierrokseen vuodenvaihteessa. Uutisessa Taneli Puumalainen kertoo koronarokotteiden jatkumisesta tarpeen vaatiessa. Ainakin toistaiseksi kumminkin annetut rokotteet ovat säilyttäneet tehonsa hyvin. Lisärokottamisen tarve selviää syksyn aikana, mutta tällä hetkellä keskitytään pääosin siihen, että mahdollisimman moni saataisiin rokotettua kahdesti. 

Mielestäni uutinen on hyvin informoiva ja oleellinen tämänhetkisen tilanteen vuoksi Suomessa. Uutisessa kerrotaan, että Suomi on hyvin varautunut jopa neljänsiinkin rokotteisiin, jonka näen hyvänä asiana riskiryhmien kannalta. Kun mahdollisimman moni on rokotettu tarpeen vaatiessa tarpeeksi monesti, saisimme selätettyä koronan. Uutisessa on nostettu hyvin esille koronarokotteiden jatkuminen tulevaisuudessa. 

Ihmiset pitäisi saada ottamaan koronarokotteita, ja pian pitäisi jokaisen suomalaisen olla otettu vähintään se ensimmäinen rokote, jotta voidaan miettiä rokottamisen jatkamista henkilökohtaisesti.  

https://yle.fi/uutiset/3-12067734 

Kirjoitelmani käsittelee Yle areenan uutista, jossa kerrotaan kuinka monet tuhannet aikuiset elävät ilman oikeaa diagnoosia. Uutisessa haastatellaan kahta ADHD diagnoosin saanutta Jaana Sinersaloa ja Aapo Heinosta. Haastattelussa saadaan selville heidän omia kokemuksiaan ennen ADHD-diagnoosia ja minkälaista elämä heillä oli ennen. Uutisessa myös mainitaan ei niin tunnettuja ADHD oireita esimerkiksi tunteiden säätelyongelmat, sosiaalinen kömpelyys, rahaongelmat ja fiksaatiot. Uutisessa myöskin kerrotaan kuinka ADHD:ta pidettiin ennen vain lasten oireyhtymänä. Nykyään sentään tiedetään, että oireet voivat hyvinkin jatkua vielä aikuisenakin. On kuitenkin mahdollista, että oireet lievenevät. 

Minun mielestäni on aika ikävää, kuinka moni ihminen joutuu kokemaan hankaluuksia elämässään sen takia, koska heillä ei ole oikeaa diagnoosia. Heidän elämänsä varmaankin helpottuisivat huomattavasti oikeiden lääkkeiden avulla. On mielestäni hienoa, että tällaisia asioita nostetaan esille uutisissa, jolloin tietoisuus näistä asioista kasvaa ja toivon mukaan moni saa apua ongelmiinsa. 

 Eräänä päivänä Jaana Sinersalo nielaisi uuden lääkkeen, ja tunnin kuluttua hän itki onnesta – 19 vuoden "masennus" olikin ADHD | Yle Uutiset | yle.fi  28.8.2021 

Tässä kirjoituksessa käsittelen ja pohdin Ylen uutista naisten tulevasta asemasta Afganistanissa Talibanin noustua valtaan elokuussa 2021.  

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on päättänyt jäädä Afganistaniin, sillä naisten oikeuksien puolustaminen vaatii keskustelua uusien vallanpitäjien kanssa.UN Womenin apulaispääjohtajan Anita Bhatian mukaan on täysin mahdollista, että todella monet 20 vuoden aikana saavutetuista tuloksista, joiden vuoksi naiset ovat niin lujasti taistelleet, tuhoutuvat nopeasti. Bhatia kertoo myös, että naiset pelkäävät henkensä menettämistä, vapautensa rajoittamista, koulunkäynnin ja työskentelyn loppumista sekä lapsiavioliittoja. Uutisessa haastateltiin myös Tarja Halosta, joka toivoo Talibanin pitävän sanansa suopeimmista laista, mutta hän ei silti pysty olemaan kovin optimistinen sen edellisen valtakauden takia. 

Toivon todella, että ei tarvitsisi pelätä pahinta. Aika on varmaan ainoa asia, joka ratkaisee tilanteen, sillä kenelläkään ei ole todellisuudessa hajuakaan mitä tulevan pitää. Minun on kyllä toisaalta vaikea uskoa, että edellisen valtakautensa jälkeen Taliban vain olisi päättänyt olla omien sanojensa mukaan ”suopeampi”. Hyvä asia on se, että UN Women on päättänyt jäädä Afganistaniin taistelemaan naisten oikeuksien puolesta. Heitä hyvin todennäköisesti tarvitaan seisomaan Afganistanin naisten puolella. Erityisesti naiset ovat hyvin peloissaan oikeuksistaan, ja aivan syystäkin. On lähes mahdotonta asettaa mielessään itsensä heidän asemaansa, kun on elänyt koko elämänsä ilman pelkoa siitä, että omat oikeudet riistetään. 

https://yle.fi/uutiset/3-12069762 

Iissä tehdään esimerkillistä ilmastotyötä ja sen avulla säästetty paljon rahaa- joidenkin mielestä pieni kunta on tehnyt tarpeeksi. 

Ylen julkaisema uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-12065868 kertoo iissä tehdystä ilmastotyöstä.  

Ilmastotyöhön sisältyy koululaisten toimesta tapahtuvaa kierrättämistä ja luokkahuoneiden lämpötilojen mittaamista. Lapsille opetetaan koulussa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista, jotka he vievät kotiin asti. Iissä on mietitty jo pitkään fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista. Iissä normaalit bensalla kulkevat autot suositellaan vaihtamaan sähköautoiksi. Iillä on sähköautoja työntekijöille, jolloin matkojen korvauksia ei tarvitse maksaa. Sähköautoja voi myös vuokrata ihan kuka tahansa, joka lisää kiinnostusta niitä kohtaan.  

Joidenkin mielestä Iin pieni kunta on tehnyt jo tarpeeksi ilmastotekoja ja olisi aika jo muidenkin kuntien tehdä sama. Itse olen samaa mieltä. Ii on suuri esimerkin näyttäjä muille kunnille ja kaupungeille ja muiden tulisi ottaa esimerkistä oppia. Iin ollessa todella pieni paikka ei he voi omalla ilmastotyöllänsä vaikuttaa paljoa, joten nyt olisi muidenkin aika toimia.  

Iissä toimitaan järkevästi ilmastonmuutosta vastaan sekä taloudellisesti kannattavasti, joten mikä estää muita kuntia toimimasta samoin? 

Minun mielipidekirjoitukseni käsittelee Ylen sivuilla olevaa uutista, joka liittyy koronapassin käyttöönoton harkintaan Suomessa. Uutisessa haastateltiin potkunyrkkeilyä harrastavaa Milla Kiljusta, jonka mielestä koronatodistuksen edellyttäminen liikuntatiloissa olisi toimiva ratkaisu myös Suomessa. Kiljunen kertoo uutisessa, että Saksassa aikuiset pääsevät liikuntatiloihin, jos heillä on näyttää todistus tuoreehkosta koronatesti, pikatestistä tai rokotepassista.  

Avin ylitarkastaja Oona Mölsä kertoi uutisessa, että koronatodistuksen edellyttäminen olisi sinällään mahdollista, mutta sen käyttöönottoon liittyy esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka täytyy selvittää ensin ministeriötasolla ja tarvittaessa säätää asiasta lailla.  

Minun mielestäni koronapassin käyttöönotto olisi ihan hyvä ratkaisu mahdollistaa laajemman liikuntatilojen aukiolon Suomessa, mutta siihen liittyy juuri edellä mainitut yksityisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät seikat. Esimerkiksi, jos ei jostain syystä ole mahdollista ottaa vaikka koronarokotetta tai käydä testissä, ei pääsisi silloin julkisiin liikuntatiloihin. Toisaalta moni tuntisi ehkäpä liikuntatiloissa harrastamisen turvalliseksi, koska koronapassilla varmistettaisiin, ettei yhteisiä tiloja käyttäisi koronavirukseen altistuneet tai sen saaneet. Urheilua hankaloittavia maskejakaan ei tuolloin ehkä olisi pakko liikkuessa käyttää. 

Saksassa aikuiset tarvitsevat koronapassin treeneissä – Voisiko se mahdollistaa harrastustilojen laajemman aukiolon myös Suomessa? | Yle Uutiset | yle.fi