Mielipidekirjoitukseni käsittelee Yle uutisten tekemää artikkelia, jossa kerrotaan Suomen varautumisesta kolmanteen koronarokotekierrokseen vuodenvaihteessa. Uutisessa Taneli Puumalainen kertoo koronarokotteiden jatkumisesta tarpeen vaatiessa. Ainakin toistaiseksi kumminkin annetut rokotteet ovat säilyttäneet tehonsa hyvin. Lisärokottamisen tarve selviää syksyn aikana, mutta tällä hetkellä keskitytään pääosin siihen, että mahdollisimman moni saataisiin rokotettua kahdesti.
Mielestäni uutinen on hyvin informoiva ja oleellinen tämänhetkisen tilanteen vuoksi Suomessa. Uutisessa kerrotaan, että Suomi on hyvin varautunut jopa neljänsiinkin rokotteisiin, jonka näen hyvänä asiana riskiryhmien kannalta. Kun mahdollisimman moni on rokotettu tarpeen vaatiessa tarpeeksi monesti, saisimme selätettyä koronan. Uutisessa on nostettu hyvin esille koronarokotteiden jatkuminen tulevaisuudessa.
Ihmiset pitäisi saada ottamaan koronarokotteita, ja pian pitäisi jokaisen suomalaisen olla otettu vähintään se ensimmäinen rokote, jotta voidaan miettiä rokottamisen jatkamista henkilökohtaisesti.
https://yle.fi/uutiset/3-12067734
Kirjoitelmani käsittelee Yle areenan uutista, jossa kerrotaan kuinka monet tuhannet aikuiset elävät ilman oikeaa diagnoosia. Uutisessa haastatellaan kahta ADHD diagnoosin saanutta Jaana Sinersaloa ja Aapo Heinosta. Haastattelussa saadaan selville heidän omia kokemuksiaan ennen ADHD-diagnoosia ja minkälaista elämä heillä oli ennen. Uutisessa myös mainitaan ei niin tunnettuja ADHD oireita esimerkiksi tunteiden säätelyongelmat, sosiaalinen kömpelyys, rahaongelmat ja fiksaatiot. Uutisessa myöskin kerrotaan kuinka ADHD:ta pidettiin ennen vain lasten oireyhtymänä. Nykyään sentään tiedetään, että oireet voivat hyvinkin jatkua vielä aikuisenakin. On kuitenkin mahdollista, että oireet lievenevät.
Minun mielestäni on aika ikävää, kuinka moni ihminen joutuu kokemaan hankaluuksia elämässään sen takia, koska heillä ei ole oikeaa diagnoosia. Heidän elämänsä varmaankin helpottuisivat huomattavasti oikeiden lääkkeiden avulla. On mielestäni hienoa, että tällaisia asioita nostetaan esille uutisissa, jolloin tietoisuus näistä asioista kasvaa ja toivon mukaan moni saa apua ongelmiinsa.
Tässä kirjoituksessa käsittelen ja pohdin Ylen uutista naisten tulevasta asemasta Afganistanissa Talibanin noustua valtaan elokuussa 2021.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on päättänyt jäädä Afganistaniin, sillä naisten oikeuksien puolustaminen vaatii keskustelua uusien vallanpitäjien kanssa.UN Womenin apulaispääjohtajan Anita Bhatian mukaan on täysin mahdollista, että todella monet 20 vuoden aikana saavutetuista tuloksista, joiden vuoksi naiset ovat niin lujasti taistelleet, tuhoutuvat nopeasti. Bhatia kertoo myös, että naiset pelkäävät henkensä menettämistä, vapautensa rajoittamista, koulunkäynnin ja työskentelyn loppumista sekä lapsiavioliittoja. Uutisessa haastateltiin myös Tarja Halosta, joka toivoo Talibanin pitävän sanansa suopeimmista laista, mutta hän ei silti pysty olemaan kovin optimistinen sen edellisen valtakauden takia.
Toivon todella, että ei tarvitsisi pelätä pahinta. Aika on varmaan ainoa asia, joka ratkaisee tilanteen, sillä kenelläkään ei ole todellisuudessa hajuakaan mitä tulevan pitää. Minun on kyllä toisaalta vaikea uskoa, että edellisen valtakautensa jälkeen Taliban vain olisi päättänyt olla omien sanojensa mukaan ”suopeampi”. Hyvä asia on se, että UN Women on päättänyt jäädä Afganistaniin taistelemaan naisten oikeuksien puolesta. Heitä hyvin todennäköisesti tarvitaan seisomaan Afganistanin naisten puolella. Erityisesti naiset ovat hyvin peloissaan oikeuksistaan, ja aivan syystäkin. On lähes mahdotonta asettaa mielessään itsensä heidän asemaansa, kun on elänyt koko elämänsä ilman pelkoa siitä, että omat oikeudet riistetään.
https://yle.fi/uutiset/3-12069762
Iissä tehdään esimerkillistä ilmastotyötä ja sen avulla säästetty paljon rahaa- joidenkin mielestä pieni kunta on tehnyt tarpeeksi.
Ylen julkaisema uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-12065868 kertoo iissä tehdystä ilmastotyöstä.
Ilmastotyöhön sisältyy koululaisten toimesta tapahtuvaa kierrättämistä ja luokkahuoneiden lämpötilojen mittaamista. Lapsille opetetaan koulussa ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista, jotka he vievät kotiin asti. Iissä on mietitty jo pitkään fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista. Iissä normaalit bensalla kulkevat autot suositellaan vaihtamaan sähköautoiksi. Iillä on sähköautoja työntekijöille, jolloin matkojen korvauksia ei tarvitse maksaa. Sähköautoja voi myös vuokrata ihan kuka tahansa, joka lisää kiinnostusta niitä kohtaan.
Joidenkin mielestä Iin pieni kunta on tehnyt jo tarpeeksi ilmastotekoja ja olisi aika jo muidenkin kuntien tehdä sama. Itse olen samaa mieltä. Ii on suuri esimerkin näyttäjä muille kunnille ja kaupungeille ja muiden tulisi ottaa esimerkistä oppia. Iin ollessa todella pieni paikka ei he voi omalla ilmastotyöllänsä vaikuttaa paljoa, joten nyt olisi muidenkin aika toimia.
Iissä toimitaan järkevästi ilmastonmuutosta vastaan sekä taloudellisesti kannattavasti, joten mikä estää muita kuntia toimimasta samoin?
Minun mielipidekirjoitukseni käsittelee Ylen sivuilla olevaa uutista, joka liittyy koronapassin käyttöönoton harkintaan Suomessa. Uutisessa haastateltiin potkunyrkkeilyä harrastavaa Milla Kiljusta, jonka mielestä koronatodistuksen edellyttäminen liikuntatiloissa olisi toimiva ratkaisu myös Suomessa. Kiljunen kertoo uutisessa, että Saksassa aikuiset pääsevät liikuntatiloihin, jos heillä on näyttää todistus tuoreehkosta koronatesti, pikatestistä tai rokotepassista.
Avin ylitarkastaja Oona Mölsä kertoi uutisessa, että koronatodistuksen edellyttäminen olisi sinällään mahdollista, mutta sen käyttöönottoon liittyy esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä, jotka täytyy selvittää ensin ministeriötasolla ja tarvittaessa säätää asiasta lailla.
Minun mielestäni koronapassin käyttöönotto olisi ihan hyvä ratkaisu mahdollistaa laajemman liikuntatilojen aukiolon Suomessa, mutta siihen liittyy juuri edellä mainitut yksityisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät seikat. Esimerkiksi, jos ei jostain syystä ole mahdollista ottaa vaikka koronarokotetta tai käydä testissä, ei pääsisi silloin julkisiin liikuntatiloihin. Toisaalta moni tuntisi ehkäpä liikuntatiloissa harrastamisen turvalliseksi, koska koronapassilla varmistettaisiin, ettei yhteisiä tiloja käyttäisi koronavirukseen altistuneet tai sen saaneet. Urheilua hankaloittavia maskejakaan ei tuolloin ehkä olisi pakko liikkuessa käyttää.
Kirjoitelmani käsittelee Yle uutisten artikkelia, jossa kerrotaan pandemian aiheuttamasta työpulasta kouluterveydenhuollon piirissä. Jo ennenkin kouluterveydenhoitajien määrä on ollut hieman niukka, ja koronan takia se on vähentynyt entisestään. Kouluterveydenhoitajilta jää monilla tavoin perustyöt tekemättä koronatöiden vuoksi ja se vaikuttaa myös oppilaisiin. Kouluterveydenhoitajat ovat jo ennestään olleet ylikuormittuneita oppilaiden suuresta määrästä ja tekemättä jätetty työ tulee vielä myöhemmin vastaan.
Lukiessani tätä artikkelia, heräsi minulla huoli lasten ja nuorten hyvinvointia kohtaan. Kouluterveydenhuollon puutteelle on yritetty keksiä eri ratkaisuja ja yksi niistä on palveluseteli, jossa vanhempi voi viedä setelillä lapsensa yksityiselle lääkäriasemalle terveystarkastukseen.
Kuvittelin ikätovereitani tähän tilanteeseen. Tässä iässä vanhemmille puhuminen omista huolista, voi olla haastavaa. Jos tie terveystarkastukseen on tehty näin hankalaksi voi olla, että lapsi mitätöi aikeensa mennä terveystarkastukseen, koska ei haluaisi tehdä siitä niin ”isoa juttua” tai kertoa vanhemmilleen. Toisaalta myös käynnin vastuu on vanhemmalla. Jos vanhempi päättää olla viemättä omaa lastaan, voi lapsen terveydentila ja erityisesti mielenterveyden tila jäädä huomiotta.
Koen myös, että tämä pandemia on rajoittanut nuorilta paljon jo ennestäänkin. Monia vapaa-ajan aktiviteettejä on rajoitettu ja etäopiskelu rasittaa, kun ei näe kavereita koulussa. Jos mielessä on jokin painava asia, on jonkun juttusille menosta tehty hankalaa. Jos koulussakaan ei ole ketään kenelle voisi mennä helposti ja huoletta puhumaan, ja kotona välit ovat huonot, saattaa mielenterveys olla vaarassa.
Jäin myös pohtimaan miksi terveydenhoitajista on ylipäätään pulaa. Onko palkka huonoa suhteessa työn määrään vai onko vastuu liian suuri? Jos työ on raskasta, voisiko sitä jotenkin jakaa eri tahoille. Tilanne on varmasti raskas kouluterveydenhuoltajille ja lisähommat eivät varmasti vähennä tulevaa taakkaa.
Kuten uutisessa mainittiinkin, satsaus kouluterveydenhuoltoon on satsaus tulevaisuuteen, sille me nuoret ja lapset olemme tulevaisuus ja meidän hyvinvointi on yhteiskunnan käsissä.
Pandemia syö edelleen kouluterveydenhuoltoa – väkeä siirretty koronatehtäviin | Yle Uutiset | yle.fi
]]>
Kirjoitukseni käsittelee MTV:n tekemää uutista, jossa ministeri Antti Kurvinen lupaa kulttuuri- ja tapahtuma-alalla kahden metrin turvavälivaatimuksista ja lohkoista luopumisen. Mielestäni kulttuuri- ja tapahtuma-ala on kärsinytkin koronan takia paljon. Esimerkiksi esityksiä ja tapahtumia on peruttu tai siirretty. Jos niitä on taas voitu järjestää, ne on järjestetty katsojamäärää rajoitetusti. Myös joillain sillä alalla työskentelevillä on voinut loppua työt koronan takia.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan korona rajoitukset ovat olleet aika kovia ja kauan voimassa. Mielestäni rajoitusten purkaminen on hyvä idea, niin ihmiset pääsevät kunnolla erilaisiin esityksiin ja tapahtumiin. Jos koronatartunnat sen myötä nousevat, uusia rajoituksia voitaisiin miettiä. Eihän sitäkään tiedetä, ellei kokeilla. Mielestäni on erikoista, että juuri tätä alaa on eri rajoituksin paljon kuritettu. Myös se, että muilta aloilta saattaa rajoituksia höllentyä tai poistua, niin kulttuuri- ja tapahtuma-ala on pysynyt aika lailla samanlaisena koko ajan. Eikö päättäjien olisi pitänyt miettiä höllentämistä jo aikaisemminkin, kun tällaista aikaa on jo eletty aika kauan.
Joka tapauksessa on hyvä, että ministeri Kurvinen otti nyt asian käsiteltäväksi niin, että niistä rajoituksista luovuttaisiin. Näin kulttuuri- ja tapahtuma-alakin pääsee normaalimpaan arkeen jo kauan kestäneiden rajoitusten kanssa ja ihmiset pääsevät nauttimaan esityksistä ja tapahtumista paremmin.
Mielestäni on hyvä, että ihmisiä johdetaan ympäristöystävälliseen käyttäytymiseen. Esimerkiksi kuten uutinen kertoo, että Iin kunnan työntekijät eivät saa kilometrikorvauksia oman auton käytöstä vaan työajot ajetaan sähköautoilla. Tämä saa ihmiset kokeilemaan ja kiinnostumaan erilaisista mahdollisuuksista.
Mielestäni on mielenkiintoista ja kiinnostavaa, että Iin koulussa on ollut lemmikki kanoja, joille on syötetty ruokahävikkiä. Uutisessa kerrotaan, että ympäristökasvatus on istutettu kunnan strategiaan. He haluavat tarjota lapsille ratkaisuja, ei lietsoa ilmastopaniikkia. Tämä on mielestäni hyvä strategia, sillä on hyvä kertoa tosiasiat pienille lapsille, mutta pitää kuitenkin ottaa huomioon millaisia vaikutuksia tiedon saannista on pienille koululaisille.
Uutisessa kerrottiin, kuinka jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että Ii on tehnyt tarpeeksi ilmasto tekoja, ja että Iin kunta on niin pieni, että vaikutukset ympäristö teoissa on niin pieni. Mielestäni tämä on totta, Ii on todella pieni kunta, mutta se ei tarkoita, etteikö kaikki voisi tehdä edes jotain ympäristön puolesta. Kaikilla meillä on velvollisuus tehdä edes jotain ympäristön hyväksi.
Linkki uutiseen: https://yle.fi/uutiset/3-12065868
]]>
Kirjoitelmani käsittelee Ylen artikkelia, jossa kerrotaan Suomen evakuointioperaatiosta Afganistanissa, ja miten terroristi-iskut eivät vaikuttaneet sen lopetukseen.
Suomi onnistui evakuoimaan 330 henkilöä, joista 250 oli Suomen kansalaisia, oleskeluluvan saaneita tai
Suomen lähetystön työntekijöitä perheineen. Evakuoitiin myös 80 EU-delegaation ja Nato-operaation Suomen kiintiöön kuuluvaa henkilöä. Afganistanista evakuoitiin myös muita
kuin evakuointilistalla olevia.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan evakuointioperaation lopetuksesta päätettiin ennen kuin terroristi-iskut alkoivat. Artikkelista en kuitenkaan löytänyt muuta syytä evakuointioperaation lopettamiseen.
Huomattiin myös kuinka tärkeä Yhdysvaltojen tuki oli operaatiossa. Ilman yhdysvaltojen tukea
Euroopan maat eivät olisi kyenneet toimimaan itsenäisesti.
Mielestäni Euroopan maiden pitäisi harjoitella evakuointiprosessia ja terroristi-isku tilanteita. Suomessakin huomattiin kuinka monimutkainen evakuointiprosession. Mutta uskon, että tästä evakuointioperaatiosta saatiin kokemusta, ja seuraavaan samanlaiseen operaatioon ollaan enemmän valmiita.